Oksymoroni: hiljaisuuden ääni

Blogi on ollut pitkään tauolla, koska työkiireiden myötä Pyhät Korvamadot harvinaistuvat paljon. Kun ei ollut matoja, ei ollut päivityksiä, ja hiljaksiin bloki katosi aktiivisesti auki olevien välilehtien joukosta. Tästä syystä satunnaiset myöhemmin tulleet korvamadot ovat jääneet rekisteröimättä.

Työkiireet ovat palanneet ehkä pahempina kuin koskaan, mutta päätin silti eilen elvyttää tämän blogin heti seuraavan Pyhän korvamadon saapuessa. Luonto oli ystävällinen ja soi sen minulle saman tien.

Nyt soi päässä Simon & Garfunkel -- The Sound of Silence (näyttää siltä, että muoto "The Sounds of Silence" on ihan yhtä validi kirjoitusmuoto):

Korvamadon lähteestä ei ole mitään hajua; joku teiniX hajotti autoni antennin viime vappuna, joten olen elämäntapakokeilun vuoksi ollut lähes täysin ilman radiota kohta vuoden ajan.

Täysin varmuudella olen kuullut tämän viimeksi Watchmen-elokuvassa, mutta pidän erittäin todennäköisenä, että Iskelmä-radiossa se on soinut ennen antennin kuolemaa vielä elokuvan jälkeenkin.

Koska "Finnhits":ien nostalgisuus on ylittämätöntä (huolimatta siitä, etten ollut edes syntynyt Finnhitsien  ensimmäiseen vuosikymmeneen), ottakaa saman tien myös suomenkieliset käännösiskelmäversiot samasta piisistä. Näitä versioita en muista kuulleeni missään sitten lapsuuteni.

Suomiversio on nimeltään "Hiljaisuuden äänet".

Ami Aspelundin versio (-74):

Matti ja Teppo (-84):

---

PS. Muistan blogin loman ajalta selvästi vain tämän korvamadon, koska se oli niin täydellinen yllätys soidessaan aamulla päässä. En pysty keksimään, missä olisin voinut tämän (hirvityksen) kuulla sitten lapsuuteni jälkeen:

(Kyseessä siis Vaahteranmäen Eemeli -lastenlaulu.)