tiistai 6. elokuuta 2013

Hissun kissun vaapula vissun

Tämä on Pyhin korvamato pitkästä aikaa.

Luulen, että olen viimeksi kuullut tämän useita vuosia sitten, kun se kiersi lyhykäisesti IRCiä. Ennen sitä en ollut kai kuullutkaan Anna Falchista. Koska en osaa italiaa, ei Annasta löytynyt juurikaan tietoa silloin, eikä oikein löydy nytkään.

Yhdellä virkkeellä summattuna Anna on suomalaissyntyinen Italiassa asuva "seksipommi", jonka laulutaidot eivät liene kovin kummoiset. (En ole kuunnellut kuin tämän yhden ainoan piisin, joten en osaa kommentoida sen enempää.)

On havaittu, että läheskään kaikki eivät havaitse sanojen olevan "suomea", ellei heille sitä ole etukäteen kerrottu. Edellinen virke on siis näin ollen spoileri, ja sitä ei kannata lukea ennen videon katsomista.


maanantai 5. elokuuta 2013

Huonosti nukuttu yö on rahaa?

Kova duuni on ainakin.

(käännösiskelmä Donna Summerin "She Works Hard for The Money":stä)

tiistai 26. helmikuuta 2013

Oksymoroni: hiljaisuuden ääni

Blogi on ollut pitkään tauolla, koska työkiireiden myötä Pyhät Korvamadot harvinaistuvat paljon. Kun ei ollut matoja, ei ollut päivityksiä, ja hiljaksiin bloki katosi aktiivisesti auki olevien välilehtien joukosta. Tästä syystä satunnaiset myöhemmin tulleet korvamadot ovat jääneet rekisteröimättä.

Työkiireet ovat palanneet ehkä pahempina kuin koskaan, mutta päätin silti eilen elvyttää tämän blogin heti seuraavan Pyhän korvamadon saapuessa. Luonto oli ystävällinen ja soi sen minulle saman tien.

Nyt soi päässä Simon & Garfunkel -- The Sound of Silence (näyttää siltä, että muoto "The Sounds of Silence" on ihan yhtä validi kirjoitusmuoto):


Korvamadon lähteestä ei ole mitään hajua; joku teiniX hajotti autoni antennin viime vappuna, joten olen elämäntapakokeilun vuoksi ollut lähes täysin ilman radiota kohta vuoden ajan.

Täysin varmuudella olen kuullut tämän viimeksi Watchmen-elokuvassa, mutta pidän erittäin todennäköisenä, että Iskelmä-radiossa se on soinut ennen antennin kuolemaa vielä elokuvan jälkeenkin.

Koska "Finnhits":ien nostalgisuus on ylittämätöntä (huolimatta siitä, etten ollut edes syntynyt Finnhitsien  ensimmäiseen vuosikymmeneen), ottakaa saman tien myös suomenkieliset käännösiskelmäversiot samasta piisistä. Näitä versioita en muista kuulleeni missään sitten lapsuuteni.

Suomiversio on nimeltään "Hiljaisuuden äänet".

Ami Aspelundin versio (-74):


Matti ja Teppo (-84):


---

PS. Muistan blogin loman ajalta selvästi vain tämän korvamadon, koska se oli niin täydellinen yllätys soidessaan aamulla päässä. En pysty keksimään, missä olisin voinut tämän (hirvityksen) kuulla sitten lapsuuteni jälkeen:


(Kyseessä siis Vaahteranmäen Eemeli -lastenlaulu.)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Synttäripäivän ratoksi baariin,

mutta onneksi vain pääni sisällä. Siellä on Hectorin "Hannikaisen baari".

Syyllinen matoon on aivan saletisti Iskelmäradio, koska sieltä tuo kipale tulee kohtuullisen useasti -- en toki pysty edellistä kertaa muistamaan, mutta se voisi ihan hyvin myös olla eilinen.


Videossa on aivan järkyttävä äänenlaatu, mutta jostain syystä ei Juutuupista ainakaan helpolla parempaa löytynyt.

maanantai 12. syyskuuta 2011

PAM PAM PAULIN TAIKAKAULIN

Tänään on gradupäivä ja minulla on ainakin vielä motivaatiota, joten julkaistaanpa tämänpäiväinen mato ilman mitään varsinaista johdantotekstiä.

torstai 11. elokuuta 2011

UU II U-A-AA

Törmäsin tähän lauluun ensimmäisen kerran tanssimatolla, ja pidin sitä tuoreena tapauksena, mutta Wikipediaseikkailu osoittaa, että se onkin alun perin vuodelta 1958. Laitan tähän sekä alkuperäisversion että pirteän tuoreemman, joka lienee tehty sienissä.

Alkuperäinen:

Tuoreempi sieniversio:

lauantai 6. elokuuta 2011

R A P P I O

Tänä aamuna tappelin sängyssä enimmäkseen itseni (ja vähän parisuhteenikin) kanssa siitä, kuka laulaa hieman punkahtavasti päässäni RAPPIO ON SITÄ ETTÄ RAKASTAA OTTAA HETKESTÄ KIINNI EIKÄ TAHDO TAPPAA.

Päädyin lopulta uskomaan Ismo Alankoon, ja tällä kertaa olin jopa oikeassa. Alkuperäinen kasariversio on käsittämättömän hidas ja löysä poppispiisi, joten 2000-vuoden re-union-keikan versio on huomattavasti parempi valinta:

perjantai 5. elokuuta 2011

Kun kaksimielisyys ei riitä.

Lisää Tuula Amberlaa näköjään. Tällä kertaa se "kaikkien tuntema"

Tuula Amberla - Lulu:


Video on ihanan taide.

tiistai 2. elokuuta 2011

Mutku mulleioo tukkaa?!?!?!

Alkaisikohan kesäloma vihdoin vaikuttaa, kun korvamadot ovat viime aikoina olleet joka-aamuisia.

Mutta tällä viikolla jo töihin, että se siitä.

Korvamatona on Tuula Amberla - Tyttö kampaa märkää tukkaa:

lauantai 30. heinäkuuta 2011

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Internet on ihan löysä...

...siellä ei nimittäin eksistoi tämänaamuista korvamatoani.

Yllättävän pitkän etsinnän jälkeen (koska olin tyhmä, enkä luottanut Korvamadon laulamiin sanoituksiin) selvisi, että tämänaamuinen mato on

Eini - Tuulten tie.

Mielestäni Eini on toinen suurista suomikäännösiskelmäkuningattarista, joten on sitä harmillisempaa, ettei tätä löytynyt mistään. Laitan tähän siis alkuperäislevytyksen, jossa ei ole vähääkään käännösiskelmän glamuuria: Goombay Dance Band - Marrakesh.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Viinin hellä huoma

Mato laulaa Webberiä taas kerran. Tällä kertaa Jesus Christ Superstarista, josta en aivan järjettömästi musikaalina pidä. Syy on aika pitkälti se, että hyvin laulavia Jeesuksia on ollut musikaalin historiassa vain muutamia, ja tyypillisesti Jeesus ja Juudas vetävät osansa läpi kirkumalla kuin paviaanit (tämä huolimatta siitä, että järjestään musikaalin kyvykkäin laulaja on Juudas).

Aamun korvamato on kuitenkin Last Supper, joka on musiikillisesti kiinnostava ja melko hyvin laulettu versiossa kuin versiossa.

Tämä video on vuoden 1973 elokuvaversiosta, jossa Juudas varastaa show'n olemalla ainut, joka osaa näytellä ja ainut, joka osaa laulaa.

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Apuu Anna-Botti

Tällä kertaa pidemmittä puheitta:

Basshunter - Boten Anna


(Se on sitten botti eikä paatti, senkin antinörtit.)

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Älä huLu päästä irti.

Korvamadot ovat olleet erittäin vähissä koko kesän alun ajan. Vasta nyt mökkeilyjuhannus ja huonovointisuuteen herääminen on viimein ajanut Madon kolostaan. Pitää olla jotenkin heikkotasoinen suomalainen, jos juhannuksen jälkeen on huonovointinen. Minun tilanteeni tekee vielä säälittävämmäksi se, etten edes koske viinaan. :0< Täytyy ehkä muuttaa Ruotsiin tätä maata häpäisemästä. Ja kuinka ollakaan, tämänaamuinen korvamato tuleekin Ruotsista. (Huomatkaa Hienovarainen ja Taitava aasinsilta.)

Afro-Dite kasattiin vuoden 2002 Melodifestivaleniin, jossa porukalle irtosi voitto. Itse Euroviisuista ei enää irronnutkaan kuin 8. sija. (Suomelle irtosi lähinnä trollolol.) Tämän jälkeen ei kokoonpanosta ole juurikaan kuultu, vaikka yllättäen vuonna 2007 he ovat Wikipedian mukaan julkaisseet levyn.

Alla oleva video on poppoon Euroviisuesitys Viron Saku Suurhallissa. Jos on sattunut katsomaan lähivuosien viisuja, videota katsoessaan saattaa hämmentyä siitä, miten "halvalta" esitys näyttää. Suurspektaakkelimaiset esitykset ovatkin hiipineet viisuihin vasta yllättävän äsken: noin vuosina 2004--2005. Spektaakkelien alkaminen ajoittuu sopivasti nykymuotoisen kolmipäiväisen Euroviisutapahtuman syntyaikaan; sattumaako?

lauantai 4. kesäkuuta 2011

Noita ja mie

Jälleen Korvamato tarjoilee musikaalimusiikkia; tällä kertaa musikaalista, jota en ole edes nähnyt. (kuunnellut toki silloin tällöin).

Musikaali on Stephen Schwartzin Wicked, joka laajentaa Ihmemaa Ozin tarinaa. En luonnollisesti osaa arvostella kuin musiikkia, ja siitä en kyllä hirveästi pidä. Sitä on erityisen vaikea laulaa mukana, ja lauluista jää millään tavalla mieleen vain minoorinen murto-osa.

The Wizard and I jää ainakin riittävästi mieleen. En löytänyt mitään kivaa liveversiota, joten tässä tällainen tylsä (mutta laulullisesti kova) versio:


(Nythän tämä musikaali pyörii suomeksi Helsingissä, jossa olisi mahdollista päästä eroon ummikkoudestaan piste piste piste)

torstai 2. kesäkuuta 2011

Ylitse yön

Päivän toinen blogikorvamato on ihan tältä aamulta. Tosin tämän korruptioasteesta voitaneen keskustella, koska olen koko viikon kuunnellut YouTubesta erilaisia musikaalipiisejä orgasmeissani; myös Rebeccaa, josta tämä mato on.

Rebeccaan tutustuin keväällä 2011 Kouvolan Teatterin versiona (kiitos siskolle ilmaislipuista). Näyttelijät eivät valitettavasti olleet järisyttävän loistavia laulutaidoiltaan (paitsi rouva Danversin esittäjä), tai sitten heillä oli vaan falski päivä.

Musikaalina Rebecca on katkonainen, hajanainen, ja tiettyjä kohtauksia ja niiden sisältöjä ei voi ymmärtää ellei ole lukenut kirjaa tai tiedä muuten etukäteen, mistä tarinassa on kyse. Musiikki on erittäin hyvällä tavalla perusmusikaalimusiikkia: biisit kuulostavat tutulta, kun kertosäkeeseen päästään toisen kerran, ja suuri osa niistä jää soimaan päähän enemmän tai vähemmän.

Tämänaamuinen korvamato on suomeksi ilmeisesti nimeltään "Ylitse yön", koska noin se päässäni menee. YouTubesta löysin vain saksaversioita "Jenseits der Nacht", joista tämä video on kivoin. Se ei ole itse musikaalista, vaan jostain ulkokonserttihärpäkkeestä, mutta se on liveversio, ja siinä ei ole mitään muuta täytettä kuin aamuinen korvamato.

Sun äitis oli varmaan marja.

Tämä on Pyhä Korvamato noin ajankohdalta 20.5.2011. Minulla ei ole vain ollut aikaa laittaa tätä talteen aikaisemmin.

En oikein tiedä, mistä tämä on voinut tulla, koska en seuraa suomalaisia huumorisarjoja enkä varsinkaan katso telkkaria - erityisesti en ole katsonut telkkaria sinä aikana, kun tämä huumorin jaloin ilmestys (huomaa sarkasmi) on töllöstä tullut. Toisaalta tämä mato saattaisi olla myös ainutkertainen radiomato, mutten kuuntele mitään YLEn radiokanaviakaan.

Olkaa hyvät, mysteerimato:


(Kyseessä on siis jokin hämmentävä suomalainen radio&töllö-sketsisarja Radio Millennium.)